Sunday, 13 May 2012

Someone Call Potter, I Think My Shawl Is a Horcrux!

After this project, I believe I'm entitled to say that Harry Potter knows shit about cursed objects.


Everything that could go wrong, went horribly, horrendously, appalingly wrong. I forgot the shawl in various places; when I was half way through I realized that the knitted cast-on was way too tight for blocking, which led to me frogging the cast-on end and casting off the stitches on that edge very loosely; one or two of the first nupps actually ripped because I didn't know how much I could stretch those 7 stitches that made the nupp; while grafting it turnt out that the 409 sts edge was too long for the shawl (heaven knows why) and the grafted edge became a bit uneven; blocking was a bitch and I did it at least twice to get the shawl to even resemble something symmetrical. Oh the blocking, I still have nightmares about that. Despite everything, I'm incandescently happy about my shawl and hence the pic flood. Bare with me. 


pattern: Crown Prince Square Shawl by Nancy Bush, from Knitted Lace of Estonia
yarn: BC Garn Kamgarn, 105g
needles: Addi Lace 3,5mm




I don't know how to wear this thing, I'm so used to just wrapping shawls and scarves around my neck. Any smart tips? Are these kinds of shawls only for shoulders?


 
 





Here's the nupps in close-up. This was my first touch with this technuque and just as a piece of advice: sharp tipped needles are your friends when making the nupps. See the beginning of the text as a reference to what happens with poor needles and obstinacy.

It was my birthday yesterday and since I was the birthday girl, my boyfriend willingly took as many pics as I wanted. I guess in the crafts world that says romance.


This is a present from my friend. Simply just perfect, I love brooches, I love vintage and I love roses. Gsus, that woman must be a clairvoyant. That or then she just runs around in vintage stores with me.


Happy birthday to me from me: before going to see the ultimate romantic date night film The Raid: Redemption, chosen by me, my boyfriend and I visited Tallipiha Stable Yards here in Tampere. Lovely little shops, I found these babies in one them. 100 x 150cm fabric for 5 euros and 7 cool lion buttons for 0,50 euros. They had other wonderful fabrics and buttons and lace ribbons and satin ribbons and and and. Thank goodness that my man was with me to hit the brakes. Oh, there was a chocolate shop too that sold vegan chocolates with raspberry and strawberry filling. How convenient that I'm on a sweet strike until September.

10 comments :

Tiina said...

Voi tuota nyppyjen määrää, huivin kokoa ja lanka - iih, miten ohutta! Valtava työ ja upea lopputulos.

Myöhästyneet synttärionnittelut! :)

Milukka said...

Jestas miten upea huivi! Olet kyllä tosi taitava!

Neulisti said...

Kertakaikkisen upea lopputulos kaikista vaikeuksista huolimatta. Se on kyllä hienoa, kun painajaismaisen neulomis/pingotuskokemuksen jälkeen lopputulos onkin ihan super, vaikka olisi voinut tekovaiheessa vannoa päinvastaista.

Purnauskis said...

Hyvän tähden, miten hieno! Kyllä täytyy nostaa hattua, että sait vastoinkäymisistä huolimatta valmiiksi (minulla olisi lentänyt varmaan jo roskikseen)!

berenike said...

Tiina: Kiitoksia (sekä kehuista että onnitteluista). Noiden nuppien määrä kyllä heikotti jossain vaiheessa, täytyy myöntää, et seuraava huiviprojekti valmistuu ehkä inasen paksummasta langasta :D

Milukka: Kiitos! Ohje oli kyl tosi hyvä ja helppo, ellen olis taas säheltänyt tavalliseen tapaani.

Neulisti: Kiitos! Kyllä vähän itketti sen pingottamisen jälkeen, mut sit ko sain ton irti ni sit juoksin shaali päällä ja hymy naamassa pitkin kämppää :D

Purnauskis: Kiitos! Välillä houkutti kyl heittää vesilinnuille koko hoito, mutta sit en kehannukaan enää lähteä purkamaan :D

Emma said...

On siinä ollu ähertäminen, matava huivi! En kyllä miekään osaisi tuon mallista käyttää, paitsi pöytäliinana :D Rakastuin tuohon rintaneulaan <3

berenike said...

Emma: Kiitos! Ähertäminen nimenomaan kuvaa tätä projektia :D Hei mäkin mietin et täydellinen ruokapöytään, ko paljastu et minkä kokonen tosta tulee, mut ehkei sentään... Eikö oo ihana, se nous mun lempparikoruks saman tien :)

Hanna said...

Vau, mikä työ! Minullakin on tuo kirja ja ihailen, että olet saanut noin suuren huivin väkerrettyä! Ja ihanaa poikaystävältä suostua kärsivällisesti ottamaan kuvia. :) Ja minäkin olen nyt ihan rakastunut tuohon rintaneulaan, aivan ihana miniristipistotyö!

Mollie said...

Upea ja herkkä työ! Vastavierailulla ollaan. :)

berenike said...

Hanna: Kiitos! Siinä kirjassa on kyl tosi kivoja ohjeita :)

Mollie: Kiitos! Tervetuloa :)