Monday, 13 September 2010

scowl at the cowl

Delicious autumn! My very soul is wedded to it, and if I were a bird I would fly about the earth seeking the successive autumns. -George Eliot

Syksy tuli ryminällä. Juuri kun kirjoitan tätä, vettä tulee kuin saavista kaataen (asialle on vielä rumempikin ilmaisu, jossa yhdistyy Esteri-neiti ja hänen takalistonsa). Olen yleisen kouluahdistuksen lisäksi aloittanut jo syysneuleet ja yhden talvineuleen, mutta vastoin aikaisempia tapojani, en ole neulonut vielä yhdelläkään luennolla. Tämä taas voi johtua siitä, että diipa-daapa-luentoja alkaa olla suhteellisen vähän ja pitää olla valmis kirjoittamaan muistiinpanoja ilman että huutaa luennoitsijalle "tää rivi vielä! tää rivi vielä!".



malli: mallikerta nappastu Designer Knittingista, muuten sovellettu päästä
lanka: Sandnes Kitten Mohair, 60g
puikot: 4mm

Syksyn kunniaksi tein itselleni cowlin ja sain vähennettyä samalla lankakasojani. Lakko on kestänyt jo vuodenvaihteesta saakka eikä ole tehnyt tiukkaa, vaan oikeastaan on saanut vanhoihin, hamstrattuihin lankoihin ihan uutta näkökulmaa.





Eli tuommoista palmikkoa ja langankiertoa koko cowlin. (Taustalla sateinen Tampere ja meidän uuden asunnon takapiha)

Työn alla kaikenmaailmanlangoista kootut lapaset, joissa vuori sisällä ja Cookie A.:n Pomatomus-sukat vanhasta vironvillasta.

Ylläoleva George Eliot muuten sen takia, että koulussa alkoi nyt romantiikan ja viktoriaanisen ajan brittiläinen kirjallisuus.

The autumn came with a crash and a bang. As I write this, it rains cats and dogs (and probably ten thousand other species of mammals). Besides the general agont with school, I've started my autumn knittings and one winter knitting, but against my previous habits, I have not knitted during the lectures. This is probably because there are less ineffectivis otiosis -classes and more of those classes where I must be able to write down something without screaming at the lecturer 'let me finish this row! this row!!'.

For the autumn's coldness sake I made a cowl and managed to reduce my yarn stashes a tad. My yarn strike has endured since the new year and it doesn't even pinch yet, but it has actually given a new point of view for the old yarn. The cowl is all cables and yarn-overs ( on the background you can see the rainy Tampere and the backyard of our new block of flats.)

We're reading Romantic and Victorian period British writers at school, hence the Eliot above.



4 comments :

Nöpöstiina said...

On muuten herkullisen näköinen piha :) Hihittelen täällä itsekseni, kun mietin miten luentosalista kuuluu yhtäkkiä: "Odota, ei vielä, kerros on kesken!" tai "Ei nyt, mun täytyy laskea näitä silmukoita!"

Katja said...

Nami, mikä neulomus! Ja arvaa mitä; mäkin aloitin sun innoittamana lankalakon viime jouluna, ja pitänyt on! Sit ku Tampereella on käsityömessut marraskuussa, niin sit loppuu lakko ja mies tulee messuille mukaan kantamaan langat! :) Saas vaan nähä miten ehtii neuloa, on sen verran kiire vuosi tulossa (aineopinnot kahdesta aineesta, kandin kirjoitusta ja muutamia muitakin opintoja). Mukavaa ja neuleenlämpöistä syksyä sulle :)
-Katja

berenike said...

Nöpöstiina: joo, piha oli yks syistä miks haettiin tämmöseen vanhaan puutaloon. Yks luennoitsija kerran kommentoi pubissa mulle, että ei tommoset neulomiset haittaa, hänen äitinsä neuloi joka paikassa, mutta jonglööraaminen rasittaa jonkin verran luennoitsijankin keskittymistä :D

Katja: mahtavaa kuulla, että sullakin on lakko päällä :) Jaksamista tälle vuodelle!

Jokke said...

Oi, se on kuin sammalmätäs.