Tuesday, 17 November 2009

Where's the old me?

Blogilla on (taas) uusi ulkoasu. Taidan oikeasti olla liian ADHD pitääkseni blogini samanlaisena tai edes samassa osoitteessa kuin lyhyen aikaa. Taipumuksena tuntuu olevan taustavärin väsääminen joksikin raflaavan pinkiksi joka vastaa kyseistä olotilaani, mutta näyttää silmissäni karmealta muutamaa viikkoa myöhemmin. Ylpeänä voin kuitenkin ilmoittaa, että poikaystävä, pääaine sekä huoneen seinän väri ovat pysynyt samana jo jonkin aikaa.

Kädentaidot -messut olivat tosi kivat, tänä vuonna tuli kierros tehtyä englanniksi, kun mukana oli käsitöistä kiinnostunut vaihto-oppilas. Englannin kielen taito oli oikeasti huimaa messuilla, kaikki näytteilleasettajat puhuivat englantia, jos ei täysin sujuvasti, niin sitä sisukkaammin. Jos sanasto loppui kesken, niin sitten keksittiin kiertoilmauksia tai elehdittiin. Kyllä kelpasi röyhistellä rintaansa suomalaisena näillä messuilla, kun tosi vähän tarvitsi tulkata seuralaiselle puhetta. Eli oikeasti, suomalaisten kielitaito ei ole hukassa niinkuin monissa lähteissä väitetään, koska kielenhän tarkoitus on välittää sanomaa, eikä kikkailla ihmeellisillä kielioppikiemuroilla.

Mukaan messuilta lähti niin suloinen keramiikkanappi, nallen naamaksi muotoiltu, lankaa (DROPS alpaca ja Garnstudio baby merino), japanilainen kirja ja kortteja peikonpoika-putiikista. Ja tietysti paljon aineetonta! Tutustuin pitsinnypläykseen ja se näytti niin kivalta, että uhosin kokeilevani sitä joskus!


malli: sama kuin edellisissä vihreissä lapsilla, kierrettyä silmukkaa jostain neuletekniikka-kirjasta
lanka: Novita Nalle aloevera, about 30g
puikot: 2,75mm

Nämä punahilkka-lapaset menivät jo humanistiystäväiseni käsiin, hän rakastaa kirkkaita värejä ja vaikka tämmöinen kirkuvan punainen on tosiaan ihan liikaa minulle, niitä oli todella virkistävä neuloa, kun on alkanut tulla pimeä. Ja näyttivät vielä paremmilta uuden omistajan siroissa kätösissä Tällainen punainen taisi nyt kolahtaa ja kovaa! Ehkäpä saan tehtyä itselleni jotain jouluisaa vielä ENNEN joulua...? (huomioitavaa: kuvan taustana on tukeva luentosalin pöytä, tuommoinen pirtsakan harmaa, jota kelpaa sitten tuijottaa, kun jossain vaiheessa tajuaa, että esimerkiksi regentti ja sen valenssi ovat ihan vieraita termejä, mutta niitä viljellään huolestuttavan usein luennolla)

Väreistä puheen ollen, minua on vaivannut jo pidempään pinkki/vaaleanpunainen -kuume. Katselin toissa päivänä laittaessani vaatteita lustuuteen (siis viikatessani niitä), että 80% vaatteistani olivat VAALEANPUNAISIA! Olen nyt tietoisesti päättänyt, että seuraavat asiat mitä neulon tai ostan, eivät ole VAALEANPUNAISIA (paitsi tietysti nyt ne ihanat tyttövauvan talvikampsut mitkä ovat jo puikoilla, jotka nyt ovat sitten VAALEANPUNAISIA). Oikeastaan voisin aloittaa vanhan vihreä-kierteeni, ennen vanhaan kun tapasin näyttää armeijasta karanneelta. Silloin vanhoina hyvinä aikoina... (*ja käynnistää 20-v. ikäkriiseilykoneen*)

No comments :